Riku kävi maaliskuun lopulla Malmilla Apexilla terveystutkimuksissa. Tutkittiin silmät, polvet ja sydän. Siellä oli joku joukkotutkintapäivä. Ihan putkeen ne järjestelyt ei siellä menneet, meidät ohjattiin vaan istumaan, että ”Maija” tulee kohta. No eipä Maijaa näkynyt ihan heti. Lopulta sit hoitaja tuli ja laittoi tipat Rikun silmiin ja saatiin iso nivaska papruja täytettäväksi.
Tässä kohtaa pitää perua ne aikaisemmat puheet rauhoittumisesta. Tuolla oli jonkun verran koiria odotushuoneessa ja Rikuhan sai ihan kauhean hepulin, kun ei päässyt kaikkien luo. Oli pakko välillä lähteä ulos tuulettumaan sen kanssa. Odotusaika tuntui aika tuskaisen pitkältä. Lopulta tipat (joita välillä lisättiinkin) oli vaikuttaneet riittävän pitkään ja päästiin tutkimushuoneeseen. Eka katottiin silmät. Kaikki kunnossa. Eläinlääkäri vaan huomautti, että Rikulla on melko isot luomiraot, saattaa silmät ärsyyntyä helpommin. Sit kuunneltiin sydän, sekin kunnossa. Ja sit tsekattiin lopuksi polvet, nekin ok. Eli jätte bra!
Muuten meidän hienohelma on ollut tuskissaan lumien sulaessa, kun joka puolella on ollut lätäköitä. Hyi! Riku ei tykkää yhtään kastella tassujaan. Todellinen hienostelija.
Tässä vielä muutama kuva tuosta maaliskuulta, kun oli vielä vähän luntakin.
Rikun suurta hupia oli talvella kiipeillä kaikkien lumikinosten päälle kuikuilemaan. Ilmeisesti se aina odotti löytävänsä jotain jännää sieltä takaa.
Sit lumet alkoikin jo pikkuhiljaa sulaa.
On muuten ollut hassua huomata, että nyt kun on suihkuteltu pelkkiä kuria tassuista pois, Riku ei enää suostukaan itse niin helposti suihkuun menemään. Talvellahan se kiltisti köpötteli suoraan suihkukoppiin, kun lunta sulateltiin. Eli kai se talvella tajusi, että sen suihkun jälkeen omakin olo helpottuu, kun ne lumipaakut on poissa. Nyt sen mielestä emäntä vaan kiusaa ilkeyttään suihkureissuilla. Hmm.
Riku glenni 