Käytiin viime viikonloppuna taas pitkästä aikaa Klaukkalan metsässä juoksentelemassa Rikun kanssa. Tai siis Riku juoksi, ei me. Riku sai osan aikaa olla siis vapaana, mutta sitten tuli yksi marjastaja koirineen vastaan, joten päätettiin, että Riku saa olla hihnassa loppumatkan. Tämä taisi olla toka ihminen mitä ollaan siellä metsässä nähty ikinä ja ollaan aikasta monta kertaa siellä käyty.
Eilen illalla Rikulla oli ”kauneushetki” eli harjasin koiran päästä varpaisiin ja furminoitiin vähän pitkästä aikaa. Kylläpä sitä karvaa taas irtos jo pelkässä harjauksessakin.
Ensiravistelu harjauksen jälkeen ja puf, meillä on leijona.
Riku glenni 
Hei Riku ja Rikun emäntä ja isäntä! Täällä kirjoittelee eräs Espoon rajalla asuva perheenäiti, joka kovasti toivoisi omaan kotiin yhtä glennin ransulaista joukon jatkoksi. Pieni koira jolla on iso luonne sopisi meille juuri kuin nenä päähän. Rotu itsessään on kuitenkin vielä kovin tuntematon, eikä käytännön kokemuksia glennin kanssa elämisestä oikein tahdo löytyä muilta kuin kasvattajilta. Siksipä olinkin hyvin iloinen, kun teidän sivut löysin ja luin samantien monta sivua postauksia.
Kuulisin tosi mielelläni Rikusta ja glenneistä lisääkin tai ehkä jopa tapaisin Herran, jos joskus kaipaatte metsäretkelle seuraa 😉
Hei! Muistan itsekin aikanaan, että glenneistä oli kovin vähän tietoa saatavilla ja siinä onkin yksi syy miksi Rikun sivuja edelleen ylläpidän.. vaikkakin harvakseltaan. Että jos joku on kiinnostunut glenneistä, niin saa jotain pientä infoa. Jos haluat kysellä tarkemmin elämästä glennin kanssa, laita ihmeessä meiliä rikuglenni@gmail.com.